Koska olet viimeksi elämänkumppanisi kanssa käynyt ulkona syömässä? Elokuvissa? Teatterissa? Kahvilla? Tehnyt mitään kotiseinien sisäpuolella? Mä en meinaan edes muista. Emme ole käyneet edes yhdessä ruokakaupassa useampaan vuoteen. Tajusin tämän asian tänä aamuna ajaessani töihin. Olen ihmetellyt itsessäni tätä jonkinlaista ärtynyttä ja kypsynyttä tuultani. Mutta sitten se kopsahti. En ole mustasukkainen, en. Mutta jotenkin vaan ilmeisesti sielua kaivelee, että guru näkee muiden eteen vaivaa tms. Esim. naispuoliselle ystävälle varasi ajan erääseen hoitoon, vei hänet sinne ja hoidon jälkeen kävelivät kaupungilla ostoksilla ja kävivät syömässä ja kahvilla. Koska vittu se mulle on mitään hoitoja varannut tai vienyt sinne (tai maksanut, kuten ystävättären hoidon). Koska se on mun kanssa pyörinyt kaupungilla, kierrellyt kaupoissa, käynyt syömässä ja kahvilla kanssani? Eikä tämä ystävätär ole ainoa, jonka eteen guru on nähnyt vaivaa. Mä taidan olla se ainoa, jonka eteen ei nähdä vaivaa. Näiden ystävien kanssa gurulla on hauskaa ja mukavaa, toki suon sen hänelle. Mutta tätä samaa mukavuuttako ei mun kanssa voi edes joskus tehdä? Tuli vaan jotenkin niin vitun paska fiilis... savua...