Olen tehnyt töitä. Sekä näitä stanan päivätöitä, että hermolepo-iltatöitä. Joku sanoisi, että jälkimmäisiä liikaakin. Olen aidosti, silleen ihanasti, väsynyt. Ette usko, miten ihana tunne on olla työnteosta väsynyt. Nautin sairaasti. Jotenkin kaikenlainen stressi on hävinnyt rungosta. En tunne ahdistusta tekemättömistä joululahjaostoksista (menen tänään piikityskeikan jälkeen kaupoille), en tekemättömästä joulusiivosta (vittuuks siivoon, kun oon aaton ja joulupäivän töissä), en tekemättömistä leivonnaisista (piparit kaupasta ja tortut kuivaa muutenkin lautaselle, kakuista puhumattakaan), enkä joulukoristelemattomuudesta. Harvinaisen vapauttavaa. No joo, ehkä tällä viikolla jotain joulukoristeita laitan esille, mutta en aikaisempien vuosien vouhotukseen sorru, en enään. Saarioinen pitkälti tekee meidän laatikot ja muut jouluemmeet, ostan viikonloppuna. Villi veikkaus on, että kun perikunta ja guru ovat aaton ihan kahdestaan kotona, makaavat he sohvalla, katsovat leffoja ja syövät pitsaa. Eikä mua ahdista ollenkaan... heh heh hee. Pitäiskö järkyttyä, vai nauttia?? NAUTIN, STANA.