Lotossa siis. Vittu. Viime viikon olin lomalla, niinkuin kunnon äidin kuuluukin. Pah ja paskan maku. Terroristi touhus omiaan. Ei paljon tarttenu äitiä. Paitsi kun puhtaat sukat ja kalsarit loppu. On siinäkin äidillä funktio...

Mitä tein? Mitä sain aikaseksi? En sitten vittu yhtään mitään. Olin ja silleen. Yhtenä päivänä shoppausreissu likkakaverin kanssa. Yhtenä päivänä terroristin kanssa elokuvissa. Ja siinäpä se. Koko lomaviikon anti. Niin no, toinen suurista karvaisista lapsista oli leikkauksessa, joten siihen meni pari päivää. Mutta leikkaus ja leikkauksen jälkeen kaikki on mennyt paremmin kuin hyvin.

Vihdoin ja viimein sain eilen sen "uuden" tietokoneen. Tai siis toi guru kasas mulle rojuista koneen. Flektihän siitä oli jo ns. paskana. Mutku hei se vielä vähän pyörii, niin passaa mulle... Näin siis guru ajattelee. Nooh, minäpä sitten reippaana tyttönä kävin töihin. Istuin koneella klo 15-19.30 ja sain kuin sainkin melkein yhden tunnin suunniteltua ja musiikit entrattua. Muutama biisi puuttuu vielä ja levyn poltto. Ajattelin tänään tai huomenna saattaa päätökseen. Tuntihan olis tarkoitus pitää perjantaina. Edellinen ohjelmahan on pyörinyt jo ööö... ikuisuuden. Nyt vaan jotenkin tuntuu, että olen antamiseni antanut tuolle sisäpyöräilylle. Ei jaksa, ei vittu millään keksiä mitään uutta. Joskus oikeesti vituttaa, ettei voi kuunnella musiikkia vaan kuuntelemisen ilosta. Aina taustalla lasket biittejä ja mietit, mitä tässä biisissä vois tehdä... onko ylämäkee, tasamaata, alamäkee. Istutaanko vai poljetaanko seiseten. Helvetti.

Ai niin... Edellislauantaina olin sitten kaveria auttamassa. Siis sitä heeboo joka muutti sinne kauas, naisensa luo. Enivei. Siis piti jeesiä vähän kaappien kantamisessa. Riuska tyttö kun olen... Kaks kaappia saatiin autoon, kolmas vietiin kellariin. Ei mahtunutkaan heebon laskelmista poiketen autoon. Hmm.. tähän ongelmaan olen törmännyt useasti. Kun mies jotain mittaa, niin teoriassa homma toimii. Käytäntö onkin enempi meidän naisten juttu. Hiki tuli ja kirosin huolella. Hauikset huusivat seuraavana päivänä. Heebohan oli kasannut kaapit periaatteella "vittu-niitä-koskaan-pureta-tai-siirretä" eli joka rako oli niiiiiiiiiiiiiiiin liimattu. Yep yep. Tyypillinen mies. Nainen olis purkanut kaapit nippeleiksi ja saanut kaikki 3 kaappia mahtuun kerralla. Hmm... Sovinistit saa älähtää, mutta tämä em. lausunto on kokemuksen mukanaan tuomaa viisautta. Sori pojat.

Olikos mulla muuta? Oli. Dietti. Päivä nro 1. En ole käynyt vaakassa, en voi, oksettaa. Kattellaan sitä painoo sitten joskus, sitten kun näkyy napakoru. Ällöttää. En viitsi tänne kirjoittaa syömisiäni, koska ne ovat aivan sairaita. En halua missään nimessä kannustaa tai rohkaista ketään tähän hommaan.

Rupes vituttaan. Savua ja kahvia.