kun ajattelin. Piti siis sohvalle rojahtaa ja murista. Paskat. Likkakaveri soitti hädissään. Ja mähän lähdin auttamaan. Kummasti sitä jaksaa kun vähän potkii. Ilta vierähti sitten turistessa ja kahvia (meni siinä pari pakettia keksiäkin) juoden. Kotiinpäin ajaessani totesin normivitutuksen palanneen, olen siis tervehtynyt eilispäivän tunnottomuudesta. Vittu hianoo!!

Tänään olenkin sitten työpisteessä ihan yksin. Voin tehdä melkein mitä haluan. Jos ei kiihota tehdä yhtään ylimääräistä, ei ole pakko. Voin tyynesti vedota kiireeseen. Juei, kato ehdi yhtään ylimäärästä tekeen... hyvä kun ehtii pakolliset toiminnot suorittaan. Tätä olen käyttänyt tänä aamuna jo surutta hyödykseni. On katseltu myynnissä olevat kämpät maaseudulta (ei mitään kiihottavaa tyrkyllä), koirat syynätty ja täkäläiset blogit luettu. Blogeista ei sattunut mitään mielenkiintoista silmiin, paitsi karun miehen tilitykset... helvetin (mukava) elämä. Siinä on MIES. Nam.

Joskus juolahti mieleeni laittaa tommonen kävijälaskuri sivulle. Näkis konkreettisesti jotta lukeeko kukaan näitä mun turinoita. Sitten ajattelin asian uudelleen. Mitäpä sillä on väliä? Nämähän on MUN purkautumissivut.

Nälkäkin olis. Jotain vitun broileripastaa eväänä, kiihottaa taas kympillä. Lauantaina on 1.9. ja siitä se alkaa. Perjantai-iltana menen akkojen kanssa "viimeiselle illalliselle" eli siihen loppuu lehmänä pellossa eläminen. Lauantai-aamusta alkaa dietti. Treeniohjelmat on suunniteltu valmiiksi. Oikein odotan. Voisin jopa sanoa, että innolla. Johan tätä lorvimista on kestänytkin. Tähän mennessä olen elämäni kellottanut lokakuun loppuun asti. Menot, treenit, vapaat, vierailut, tunnit, kakaran treenit. Siis ihan kaiken. Hieno tunne. Toisia varmaan ahdistais moinen elämän suunnittelu. Mulle se on ehdoton edellytys. Vain siten voin olla tyytyväinen. Tiedän mitä tuleman pitää. En suuremmin pidä yllätyksistä. En mistään yllätyksistä. Totuuden nimissä on sanottava, että yllättävän tapahtuman sattuessa toimin tehokkaammin. Joku über-kellotus astuu kuvaan. Asiat tulee tehtyä ja kaikesta huolehdittua, joutuisasti. En jää märehtimään suunnitelman muutosta, vaan järjestelen kellotukset siten, että ylläristä seuraa mahdollisimman vähän vaurioita alkuperäiselle master planille. Toiset menee lukkoon moisesta, minä en.

Jaaha, syömään. Sitä broileripaskaa. Iltapäivällä haen pullan. Ihan varmana.