Edellisestä postauksesta on tovi vierähtänyt. On ollut ylämäkeä ja vitun jyrkkää alamäkeä. On treenattu ja oltu treenaamatta. On syöty ja oltu syömättä. Summa summaarum... paino on tippunut muutaman kilon. Eli toisaalta ylpeänä voin sanoa, ettei paholainen sittenkään kokonaan ole päässyt niskan päälle. Toisaalta tuossa oli pidemmällä kaavalla pakolliset bileet, täytin sen maagisen 40 v. Kuulemma pitäis masentua?!? Mullahan ei ole aikaa moiseen, mutta koska masennus kuulemma kuuluu tähän ikään, masennuin sitten. Kokonaiseksi 6 minuutiksi, sen jälkeen aloitin viidenkympin villityksen. Ei kai sitä ole mihinkään kirjoitettu, että koska se villitys virallisesti alkaa?? Ja mähän käyn nyt viidettäkymmenettä. Fact of life.

Mut on siirretty taas määräämättömäksi ajaksi tänne syrjäiseen sivupisteeseen. Eli postauksetkin rupee päivittyyn, luulen. Täällä kun ei työt pakota ranteita. Niin muuten, hellin itseäni ja ostin itselleni syndelahjan: Fibon teräksisen rannekorun, partakoneen terän. Koristaa oikeaa kättä... Notta jos rupee oikeen vituttaan, ei muuta kun terottaan ja viilteleet. Ja muistakaa hyvät ystävät, ÄLKÄÄ STANA koskaan vetäkö terällä poikittain, sillä saa aikaseks ku rumat arvet. AINA terällä vedetään pitkittäin, silleen lopputulos on varma. Pikkuvinkkinä vaan...

Kuis mulle muuten? No, normivitutusta lukuunottamatta mää oon aivan järjettömässä vedossa. Ilmeisesti käpyrauhanen toimaa hyvin. Voisi jopa sanoa, että oon hyperaktiivinen. Kaveri kyllä sano, notta oon enempi niinku maaninen... Hah hah haa. Nautin ja nautin. Pukkaa muuten ruokatuntia päälle ja jos minä jostain olen tarkka, niin lakisääteisistä...