No joo, niinhän sitä luulis. Tein vihdoin ja viimein eilen periaatepäätöksen ja päätin luopua tuntien ohjaamisesta. Raskain rinnoin. En ole vielä tuota asiaa asian osaisille kertonut. Piakkoin se on tehtävä. Yksi suuri huoli ja murhe väistyy elämästäni, ainakin kevätlukukaudeksi. Jatkosta en osaa vielä sanoa. Ajattelen jatkoa sitten kun on sen aika. Listan mukaan mulla on 3 tuntia jäljellä ennen joulukauden lukujärjestystä. Olen helpottunut. Todella.

Parisuhteessa eletään ns. juppepupu-kautta. Mitä ihmettelen. En hanttiinkaan laita, enkä valita. En. Kaikki pidemmässä parisuhteessa olevat/olleet tietävät, että näitä tulee välillä. Kausi ei ole pitkäaikainen eikä missään nimessä usein toistuva. Hah hah haa. Sehän olis kamalaa... eikö??

Tein löydön, ihan yllättäen. En voi käyttää tästä tapauksesta sanaa "laitto" tai "hoito". En ole vielä päättänyt, miten häntä luokittelen. Mutta ilahduttava löytö on, sanoisinko kertakaikkisen ilahduttava. Kerron jatkossa miten kuvio etenee..

Sivupisteessä. Rauhallista. Kahvia ja tupakkaa...